Niin kuin aiemmin olen maininnut, olen tämän 3 vuotta asunut Kalakoulun asuntolassa. Nyt olikin tullut aika, jolloin kaikki tavarat piti hakea sieltä pois, joten päivän agendana oli hypätä aamulla kaverini Patrikin kyytiin Keravalta, jonka kanssa ajoimme hakemaan tavaroitani koululta. Tämän jälkeen ajaisimme kohti Tammisaarta, jossa pääsisimme muutamaksi tunniksi valkovenäläisen kalastusoppaan, Anton Fishermanin kyytiin. Antonista sen verran tietoa jo tähän, että hän opastaa Suomessa sekä venäläisiä, valkovenäläisiä ja muita itä-Euroopan kalastusturisteja.
Aamulla noin klo.9.00 Pate kurvasi pihaan, otti minut kyytiin ja lähdimme pienen eväiden ostoreissun jälkeen ajamaan kohti Paraista. Matkaan meni parisen tuntia, koululla pakkasimme siellä odottavat tavarani autoon ja siivosimme sekä huoneeni että solun luovutuskuntoon. Aikaa jäi vielä monta tuntia, joten päätimme käydä koulun rannassa kokeilemassa onneamme jigauksessa, kuitenkin vain pari tärppiä saaliinamme. Koululta lähdimme kohti Piispanristin Kalastuskeidasta, sillä halusin käydä pikaisesti moikkaamassa 3 vuotta kantakalastuskauppanani toimineen Keitaan henkilökuntaa. Jonkin aikaa siellä vierähtikin, kuulumisia vaihdellen ja kello alkoi tikittämään sellaista tahtia, että olisi parasta lähteä pian ajamaan kohti Tammisaarta, jossa pitäisi olla klo. 16.30.
1,5 tunnin ajomatka jälleen ja saavuimme Tammisaaren satamaan n.klo 16. Olimme sen verran etuajassa, että meillä oli hyvää aikaa laittaa kalastusvälineet kasaan ja vaihtaa vaatteet hieman asiallisempiin kalastuksen kannalta. Puoli tuntia vierähti nopeasti ja kalastusopas Mika Vornasen venekunta alkoi siintää näköpiirissä kohti kyseistä satamaa. Samassa veneessä oli kyydissä myöskin illan oppaamme, Anton Fisherman. Kun he pääsivät satamaan, heitimme nopeat morot ja Mika antoi Patelle lainaksi myöskin setin jossa oikean kätinen kela, itse kun kelaan vasemmalta niin ei moista ollut lainata. Kiitos Mikalle setin lainasta ja muutenkin oli mukava törmätä!
Kamat Antonin NorthSilver veneen kyytiin ja pikemmittä mukinoitta kohti iltapiston ensimmäistä paikkaa! Vedenlämmöt sekä keli eivät olleet puolellamme, lämmöt huitelivat 10-12 asteessa ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, eikä tuultakaan juurikaan ollut. Mutta tänne asti on tultu, joten ei muuta kuin paiskomaan!
Ensimmäinen paikka tarjosi meille vain pari seuriota, pienet kalat tykkäsivät seurailla Illexin Dexter shadia 250mm koossa. Isoja kaloja kyllä näkyi viistokaiussa veneen molemmilla sivuilla, mutta ei meidän tarjontamme kelvanneet ja kalat jäivät pohjaan murjottamaan. Seuraavassa kaislanreunassa kaloja löytyi, ei tosin mitenkään koolla pilattuja. Minulle ja Patelle kuitenkin peli auki pienillä puikkareilla. Itse kärsin todella pahoista tartuttamisongelmista, sillä vain 1/5 tärpistä jäi kiinni. Tätä puikkorallia emme jaksaneet pidempään katsella, sillä aikaa oli rajallisesti ja lähdimme etsimään sitä yhtä isompaa.
Teimme siirtymän Antonin "salaiseen lahteen". Tämä lahti oli kuitenkin tällä kertaa tyhjä, paitsi että pääsin yhden "kalan" kanssa testaamaan Komodon jarruja oikein todenteolla.. Olimme reilun 150m päässä eräästä mökistä, jonka rannasta lähti vene tulemaan kohti. Heitin heiton lahden keskustaan, jolloin kyseinen Busteri vain kovensi vauhtia, ja aivan tarkoituksella ajoi suoraan siimani päältä, ja se takertui moottorin potkuriin. Muutaman sekunnin jouduin pitämään vavastani tosissani kiinni, ettei se lähtenyt veneen matkaan, ja pian onneksi siima katkesi. Olipahan törkeä temppu! Pienen kiroilun ja kansainvälisen käsimerkin näyttämisen jälkeen keräsimme itsemme ja lähdimme seuraavaan kaislanreunaan.
Täältäkään emme kaloja onnistuneet koukuttamaan, vaikka niitä meille muutamaa tarjottiinkin, ja yksi niistä jätti Paten uistimeen tärppäämisen jälkeen melko hyvät pyörteet pintaan. Tämä ei selkeästi ollut mikään paras päivä, kalat vain räpelsivät kumejemme pyrstöjä.
Siirryimme saman salmen toiselle laidalle heittämään jälleen kaislanreunaa, josta onnistuin vihdoinkin tartuttamaan yhden parin kilon kalan.
Jatkoimme saman reunan heittämistä, kunnes Antonilla tärppäsi reilusti kovemmin ja hän pääsi väsyttämään mammaa illan viimeisille hitaille. Kala lähti heti juromaan pohjia pitkin ja arvasimme sen olevan reilusti edeltäjiään isompi. Kala pyrki kokoajan veneen alle, kunnes Anton sai sen nostettua pintaan tottunein ottein ja minä sain kalan ensimmäisellä yrittämällä haavin pohjalle. Huikea kala! Yläfemmat heitettyämme ja rokkenrollia huudettuamme punnitsimme kalan haavissa jolle haavin painon vähennyksen jälkeen jäi painoa 8,6kg! Pikaiset kuvaukset kalan kanssa ja kala mittaamisen (105cm) jälkeen takaisin odottelemaan kudun alkamista.
Tämän huikean hienon hauen jälkeen vaihdoimme vielä paikkaa illan viimeiseen lahdukkaan, josta emme saaneet kuin yhden tärpin. Tämän kalan voin sanoa olleen elämäni hauki, sillä näin kun kala otti Dexter shadin suuhunsa ja liian hätäisen vastarin seurauksena kala ei jäänyt kiinni. Kala vielä vilautti kylkeään jäähyväisiksi ja hyvä etten itkuun pillahtanut, kala oli nimittäin ainakin omalla mittapuullani todella jäätävä. Pituutta löytyi varmasti 115-120cm ja se oli todella lihavassa kunnossa. Noh, tätä kalaa ei ollut tarkoitettu minulle..
Kun tämä tapahtui, päätimme jättää kalastuksen tältä päivältä ja ajella kohti lähtösatamaa. Vaikkakin itselleni tai Patelle ei mitään mainitsemisen arvoista osunutkaan, oli todella hienoa että Anton sai noinkin hienon kalan moisella pikapistolla. Reissu oli muutenkin erittäin mahtava, läppä lensi, opimme Paten kanssa paljon uutta ja muutenkin mikäs noin hienossa kelissä oli kalastella huikeassa porukassa! Kiitos kaikille reissussa mukana olleille, toivottavasti pääsemme tekemään moisen reissun vielä tulevaisuudessakin. Kiitoksia huippuopas Antonille siitä että tämä iltapisto järjestyi ja saimme olla mukana!
Kiitoksia myöskin kaikille lukijoille, muistakaahan kirjoitella palautetta ja käydä tykkäämässä uusista Facebook-sivuistani, löydätte sivut nimellä Eränkävijän elämää.
Loppuun vielä muutamia fiilistelykuvia :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti